Kurssi järjestettiin 2.-3.5.2014 Orimattilan Pöyrysjärven ympäristössä. Kurssipaikkana toimi paikallisen metsästysseuran maja ja sitä ympäröivät metsät. Maasto koostui sammaleista havumetsästä, sekametsästä, soista ja hiekkaisista harjuista. Kurssilla oli kymmenen osallistujaa. Osallistujien ammatit vaihtelivat maanviljelijän ja finanssialan henkilöstön välillä. Kurssilla opittuja taitoja osallistujat tulisivat käyttämään mm. Maanpuolustuksen, metsästyksen ja vapaaehtoisen pelastuspalvelutoiminnan yhteydessä.
Kouluttajan tausta
Kurssin kouluttajana toimi Yhdysvaltalainen David Diaz. Hän on eläkkeellä oleva ammattisotilas, joka kouluttaa yrityksensä kautta jäljestykseen liittyviä taitoja. David on palvellut maataan Merijalkaväessä ja armeijan Special Forcesin 1st Groupissa. Hänen yrityksensä asiakkaat ovat suurilta osin erilaisia valtiollisia viranomaisorganisaatioita. David on kirjoittanut jäljestyksestä useita kirjoja, mm. ”Tracking Humans” Vakuuttavasta taustastaan ja osaamisestaan huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi David on hyvin nöyrä, vaatimaton ja kaikin puolin erittäin mukava kaveri.
Päivä 1
Kurssilaisten tervetulleeksi toivotuksen, kouluttajan ja oppilaiden esittäytymiskierroksen jälkeen suunnattiin majaan, missä David piti lyhyen PowerPoint-esityksen jäljestyksen perusteista ja kurssin oppimistavoitteista. Tämän kurssin ainoaksi jääneen sisätiloissa tapahtuvan osuuden jälkeen siirryttiin kurssin pääasialliseen luokkahuoneeseen, eli luontoon. Kurssia varten oli majan pihalle järjestetty hienoa hiekkaa, joka oli levitetty noin kolme metriä leveäksi ja noin kymmenen metriä pitkäksi ”hiekkalaatikoksi”. Tällä alueella esiteltiin jäljestyksen perusteita. Hiekalta oli helppo havaita kouluttajan esittämät asiat käytännössä. Esimerkiksi kuinka jäljestettävän kohteen mielentila, nopeus, paino, vammat ja muut seikat vaikuttavat syntyviin jälkiin. Kävimme hiekalla läpi myös esimerkiksi nopeuden määritystä, joukon koon arviointia, jälkien mittaamista ja kepin käyttöä apuvälineenä jäljestyksessä.
Hiekkaosioiden välissä tehtiin harjoituksia metsässä. Yhtenä harjoituksena oli metsään tietylle reitille eri korkeuksille piilotettujen esineiden havaitseminen ja muistaminen rajoitetussa ajassa. Harjoituksen jälkeen keskusteltiin eri tyyppisistä jälkien syntymekanismeista, niiden termistöstä, kasvillisuudesta, eritteistä ja vierasesineistä. Kävimme läpi toimintaympäristön tutkimista omien ”laboratorioalueiden” perustamisen avulla. David korosti oman alueen kasvillisuuden ja eläinten käyttäytymisen tuntemisen merkitystä jäljestyksessä. Tämä osio päättyi luentoon ulosteiden koostumuksen ja iän määrittämisestä. Tästä saikin alkunsa kurssilaisten loppukurssin ajan kestänyt vitsailu ”näytteistä”.
Loppupäivä harjoiteltiin jäljestämistä yhdellä henkilöllä. Harjoituksessa muut kurssilaiset etenivät maastossa pari minuuttia, minkä jälkeen kukin vuorollaan jäljesti ryhmää Davidin opastaessa jäljestysvuorossa kulloinkin ollutta kurssilaista. Illan pimetessä tarinoitiin nuotion ympärillä.
Päivä 2
David ilmoitti ensimmäisenä kurssipäivänä, että toinen kurssipäivä muodostuisi suurilta osin käytännön jäljestysharjoituksista. Päivä aloitettiin ”Micro-Tracking”-harjoituksella, missä tutkittiin pareittain toisen tekemää jälkeä. Tämän jälkeen tutustuttiin jäljestysryhmänä toimimiseen erilaisine muodostelmineen ja toimintatapoineen. Ryhmänä toimimista myös harjoiteltiin käytännössä. Ryhmäosuuden jälkeen osallistujat varustautuivat loppupäivän aikana tarvittavilla varusteilla ja siirryttiin syvemmälle metsään.
Tämä osuus aloitettiin samalla harjoituksella, mihin ensimmäinen päivä päättyi. Nyt siirryttiin kuitenkin hieman haastavampaan maastoon, missä paikoitellen jälkien havaitseminen oli todella haastavaa, mutta Davidin opeilla ja avulla onnistuttiin jälki löytämään haastavammistakin paikoista. Mikäli matkan varrelle sattui jokin poikkeava maastonmuoto tai mielenkiintoinen jälki, otti David ryhmän kokoon ja asiaa tutkittiin yhdessä. Päivän kuluessa oli hämmästyttävää huomata, että jo näin lyhyellä tutustumisella aiheeseen alkoi ryhmän jäljen seuraaminen tuntua yllättävän luontevalta. Tätä ”Single Man Tracking”-harjoitusta tehtiin kunnes jokainen oli saanut olla jäljestäjä vähintään kerran. Kurssi huipentui ”Two Man Tracking”-harjoitukseen, missä David kulki etujoukon mukana ja kurssilaiset seurasivat jälkeä pareittain täysin itsenäisesti.
Loppupäätelmät
Kurssin järjestäjän ominaisuudessa olen jäävi arvioimaan kurssin tasoa. Osallistuin kurssille oppilaana muiden joukossa, sillä itselläni kipinä kurssin järjestämiseen syttyi omasta mielenkiinnosta aihetta kohtaan. Omalta osaltani sain juuri sitä tietoa, mitä olin toivonutkin. Kuten David leikillisesti varoitteli kurssin alussa: Jäljestystaito on kuin kirous. Sen opittuaan, tulee ihmisten käyttäytymistä ja heidän jättämiään jälkiä analysoitua aiempaa tarkemmin. Omalla kohdallani tämän ”kirouksen” vaikutukset ovat jo havaittavissa.
(Kuvat: Osku Hellman)
